Tällä hetkellä, kun kirjoitan tätä artikkelia, Gutenberg on ”hieman kömpelö”, mutta silti erittäin toimiva editori sivujen rakentamiseen. Tai oikeastaan Gutenberg ei itsessään ole kömpelö, jos sen päälle kehittää omia lohkoja (tai hyödyntää lisäosia), jotka tekevät sivujen luomisesta ja päivittämisestä erittäin helppoa. Mutta se siitä – hypätään asiaan! Vapaa-ajan projekti Otin vapaa-ajan projektikseni kehittää omiin tarpeisiin…

Lue artikkeli ›

Tuli tässä hetkittäin toteutettua procountor.se sivustolle hintalaskuri, joka pyörii natiivilla Gutenberg-lohkolla. Nyt verkkosivun käyttäjä voi itse lisätä tai poistaa hintaan vaikuttavien tositteiden määrää ja nähdä nopeammin paljon mikäkin paketti maksaa. Laskurissa on paljon valinnanvaraa muokata pakettien sisältöjä vapaasti. Esim. näitä voidaan muokata/vaihtaa: Vanha tapa esittää hinnat Uusi tapa esittää hinnat (Natiivi Gutenberg-lohko)

Lue artikkeli ›

JavaScriptissä setTimeout-funktiota käytetään viivästyttämään funktion tai koodilohkon suorittamista määritetyn ajanjakson ajaksi. Tämä toiminto on olennainen asynkronisten operaatioiden käsittelyssä ja ajastettujen tapahtumien luomisessa. Syntaksi setTimeout:n syntaksi on suhteellisen yksinkertainen: Toimintaperiaate Kun kutsut setTimeout:ia, JavaScriptin ”moottori” aikatauluttaa määritetyn funktion suoritettavaksi annetun viiveen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan pysäytä muun koodin suoritusta. Sen sijaan se jatkaa muiden tehtävien suorittamista.…

Lue artikkeli ›

JavaScriptissä on kaksi yleistä tapaa määritellä funktioita: funktion määrittely (function declaration) ja funktion lauseke (function expression). Molemmissa lähestymistavoissa on omat ominaispiirteensä ja käyttötarkoituksensa. Funktion Määrittely Funktion määrittely on perinteinen tapa luoda funktio JavaScriptissä. Se tapahtuu käyttämällä function-avainsanaa jossa funktion nimi tulee heti sen perään. Yksi funktion määrittelyn eduista on se, että funktio nousee, eli se…

Lue artikkeli ›

JavaScriptin this-avainsanaa käytetään viittaamaan objektiin, joka on ”omistaja” tai ”suorittaja” kyseisessä kontekstissa. this voi saada erilaisia arvoja riippuen siitä, missä kontekstissa se esiintyy. Kun käytät this-avainsanaa tavallisessa funktiossa, sen arvo riippuu siitä, miten funktiota kutsutaan. Jos funktiota kutsutaan objektin metodina, this viittaa siihen objektiin. Jos sitä kutsutaan ilman erityistä kontekstia (globaalisti), this viittaa globaaliin objektiin.…

Lue artikkeli ›

JavaScriptissä == ja === ovat vertailuoperaattoreita, mutta niillä on merkittävä ero. Löysempi vertailuoperaattori ”==” Esimerkki: Palauttaa ”onnistui”, koska ’5’ muunnetaan numeroksi ennen vertailua. Tiukempi vertailuoperaattori ”===” Esimerkki: Palauttaa ”epäonnistui”, koska vertailun kohteena olevat ovat eri tyyppejä. Suositeltavaa on käyttää vertailuoperaattorina === koska tällöin virheelliset vertailutulokset vähenee.

Lue artikkeli ›

JavaScriptissä voi tarkistaa muuttujan tyypin typeof-operaattorilla. Esimerkki: Muutama esimerkki typeof-operaattorin käytöstä:

Lue artikkeli ›

JavaScriptissa tapahtumakierto (event loop) on mekanismi, joka jatkuvasti tarkistaa viestijonoa tapahtumille ja suorittaa ne peräkkäin. Se varmistaa, että koodin suoritus ei jää jumiin aikaa vieviin tehtäviin.

Lue artikkeli ›

JavaScriptissa "hoisting" viittaa siihen, miten muuttujat ja funktiot nostetaan niiden määrittelykohdasta koodissa ennen varsinaista suoritusta. Tämä tarkoittaa, että voit käyttää muuttujia tai kutsua funktioita ennen kuin ne on virallisesti määritelty koodissa

Lue artikkeli ›

VAR Esimerkki: LET Esimerkki: CONST Esimerkki:

Lue artikkeli ›